Maailman epäoikeudenmukaisuus
1. Ovatko Euroopan maat mielestäsi kehityksestään velkaa kehitysmaille saatuaan/varastettuaan niiltä työvoiman ja luonnonvarat puoli ilmaiseksi jo ammoisista ajoista lähtien?
Ensimmäiseen osaan on olemassa yksinkertainen vastaus: ovat velkaa. Toinen osa on paljon vaikeampi. Jo joskus 60-luvulla opin että ongelmana voi olla esim. teknologian kehitys. Esimerkki: Itä-Afrikan maat olivat vanhassa kolonialistisessa työnjaossa saaneet raaka-ainetuottajan osan. He valmistelivat esimerkiksi sisaaliköyttä (muistaakseni jonkun palmun kuiduista). Mutta lännessä kehitettiin synteettisia materiaaleja ja sisaali hävisi kilpailussa. Toinen - vielä pahempi - esimerkki on maataloustuotteiden kansainvälinen kilpailu. Meillä - ja Yhdysvalloilla - on valtava ylituotanto jota me kaupittelemme kehitysmaille. Moni kehitystalouden asiantuntija on sanonut että maatalouden lisätuote on kaiken taloudellisen kehityksen perusehto. Nyt maailmankaupan ehdot ovat jo pitkään toimineet tämän perusehdon toteutumista vastaa ja tulokset jossain päiväntasaajan Afrikassa ovat aika pahat. Meidän pitää siis hallitusti muuttaa kansainvälisen kaupan sääntöjä, eikä se näytä helpolta.
Viime aikoina olemme tämän lisäksi nähneet, että kehitysmaiden poliittiset rakenteet (ja heikot demokraattiset rakenteet) helposti sortuvat kansainvälisen työnjaon puristuksessa. Öljy on tässä yhteydessä hyvä esimerkki. Se tuottaa keskitetysti suuria voittoja - ja paljon korruptiota.
Olen useasti sanonut, että meidän on pakko siirtyä kansainväliseen kauppajärjestykseen, joka palkitsee demokraattisia arvoja. Sen toteuttaminen tulee olemaan vaikeata. Mutta toteuttamatta jättäminen tuottaa vielä enemmän tuskaa, hävitystä ja suurempia vaaroja.
2. Mikä olisi mielestäsi paras keino maksaa velat takaisin?
Edellisessä vastauksessa yritin lyhyesti hahmottaa oikeudenmukaisemman kansainvälisen kaupan lähtökohtia. Sen lisäksi tarvitsemme järjestelmän joka tasoittaa teknologiaeroja. Meillä on nyt ylikororstunut patenttijärjestelmä (ja kaikki tietävät että patentteja pääasiallisesti otetaan kilpailijoiden loitollapitämisen tarkoituksessa). Juuri tästä syystä Linux leviää kehitysmaissa, mutta pelkällä Linuxella me emme pystytä kääntämään teknologiakehitystä parempaan suuntaan. Mutta avoimen koodin periaatetta voidaan laajentaa ja sillä tavalla edesauttaa teknologiakuilun kaventumista.
3. Mitä tapahtuu jos talouskasvu pysähtyy lopullisesti?
Jos talouskasvu pysähtyy nopeasti siitä seuraa - todennäköisesti - aika paha katastrofi. Kaikki aikaisemmat (minun tuntemani) talouskriisit ovat johtaneet sotiin, sisällissotiin tai/ja nälänhätään. Hädässä kulttuurin ja sivistyksen ohut pintakiilto häviää nopeasti ja ihminen osoittautuu pedoksi.
Mutta samalla jokainen (tai melkein jokainen) näyttää ymmärtävän että orvanpyörän kierrosluvut ovat tällä hetkellä liian korkealla. Sekin johtaa katastrofiin (ja näemme sen ensioireet kasvavana pahoinvointina). Pitää siis pystyä jarruttamaan menoa hallitusti, eikä sekään tule olemaan helppoa. Eikä se lopu sillä että joka kansanedustajaehdokas lupaa yrittää.
Kaikkien myönteisten muutoksen aikaansaaja on kansalaisyhteiskunta, joka - hyvin järjestäytyneena - voi olla nykyisen menon vastapaino.
Ei varmaankaan tyhjentäviä vastauksia, mutta tätä dialogia voi (ja pitää) jatkaa vaalien jälkeenkin.
Rajat
Kotisivun kuva on otettu Tierbmesvarrin (tai Dierpmesvárri, suomeksi Termisvaara) laelta melko suoraan pohjoiseen. Taustalla näkyvä järvi on Bajasjavri Norjan puolella. Vaaran itäpuolella on Pievrrasjavri, (tai Bievrrasjávri, suomeksi Pöyrisjärvi). Suomen ja Norjan raja – joka täällä myös on EUn ja ei-EUn raja – kulkee tästä kohtalaisen suoraan länteen kunnes käsivarsi tulee vastaan. Vaaran länsipuolitse on kulkenut vanha postireitti – muistona siitä köyhyyden ajasta kun valtiolla oli vielä rahaa huolehtia syrjäseutujen postista.Tämä on siis Näkkälän kylän takamaita Enontekiöllä.
Olen, niin kuin monet muut, Lapin-hulluuden pauloissa ja yritän joka vuosi ehtiä yhdelle patikkaretkelle ja yhdelle hiihtoretkelle. Alkuun en ymmärtänyt mistä lumous johtui. Nyt tiedän. Hiljaisuus.
Lapissa löytyy jotain sellaista jonka me asfaltinkuluttajat olemme menettäneet stressin pyörteissä. Olemme menettäneet hiljaisuuden, laajan horisontin linjaa ja rajat.
Hiljaisuus
Tarvitsemme – tai ainakin minä tarvitsen – hiljaisuutta jotta voisin joskus kuulla tai kuunnella omia ajatuksiani. Kaikki ajatukset eivät ole isoja ja äänekkäitä. Joskus ne tulevat aika hiljaa eivätkä kuulu kaiken melun ja tingeltangelin läpi.
Tarvitsemme siis – ainakin joskus – hiljaisuutta ja pohdiskelua.
Laaja horisontti
Olen vakuuttunut siitä että laajat horisonttilinjat liittyvät syvällä olevaan biologiseen perimään. Joskus 100,000 – tai miljoona – vuotta sitten me arvostimme avoimia maisemia koske se tuntui turvallisemmalta. Juuri siksi tunnen suurta turvallisuutta kun astun yhteysaluksen kannelta saareen ja katson Gullkronan selälle. Samaa turvallisuutta koen Lapin vaaroilla tai skaidilla. Ehkä siihen liittyy myös lapsuusajan Kaivarin ja rantojen leikkimaiseman horisonttiin. Pystyy näkemään mitä on tapahtumassa. Jos pilvet nousevat ja myrsky alkaa. Tai jos tuulen tuoksu ennakoi sadetta. (Tai jos inkkari hiipii ylös Kaivarin kallion kapeaa halkeamaa pitkin.)Arkipäivässämme meillä on aika kapea horisontti ja vaikuttaa siltä että emme ymmärrä mitä tapahtuu ympärillämme. Aivan kuin olisimme menettäneet todellisuuden hallinnan.
Rajat – vielä kerran
Lappi – tai saaristo tai lapsuuden leikit Kaivarissa – liittyvät myös rajoihin. Siihen mitä saa tai ei saa tehdä. Ja siihen mitä pitää tehdä. Suurin osa rajoista on meissä itsessämme. Eikä aina ole helppoa tietää mitä rajoja tulisi ylittää ja mitä rajoja ei mitenkään saisi ylittää. Tiedämme että rajat ovat siellä jossain ja että meidän tehtävänä on määritellä ne tarkemmin tätä päivää varten. Siinä meidän moraalimme.Luulen kuitenkin tietäväni tämän: politiikka on ylittänyt moraalin rajan ja meidän on asetettava tämä raja uudestaan. Sitä varten tarvitaan juuri hiljaisuutta ja laaja horisontti.