Huomioita Maunulan suojelukaavasta

Maunulan suojelukaava on ollut esillä 8.3.2007 lähtien ja siihen liittyvistä arvoista ja ratkaisuista on järjestetty keskustelutilaisuus Saunabaarissa 13.3.2007.

Haluamme esittää kaavan valmistelun tässä vaiheessa muutamia näkökantoja.

Suunnittelualuetta koskevassa selvityksessä, ns. Maunulan inventoinnissa, on perustellusti nostettu esille korkealaatuisen rakennuskannan ohella Maunulan pihat ja puistot sekä katutilat puineen. Alueella ja sen läpi kulkee kävelyreittejä, joita pitkin pääsee pihalta toiselle, kotoa kouluun ja kauppaan, sekä ulos Keskuspuistoon. Näiden viherkenttien ja –väylien arvon ovat inventoijat, mutta ennen kaikkea me maunulalaiset, ymmärtäneet.

Sekä suojelukaavan perusteluissa että Maunulan inventoinnissa on painotettu alueen 50-lukulaisuutta. Suurin osa rakennuskannasta on valmistunut muutamassa vuodessa ja kantaa siinä mielessä ajan hengen leimaa.

Maunula elää kuitenkin 50-luvun arkkitehtuurin ja nykypäivän puristuksessa. Asumisväljyys, autokanta, väestön ikärakenne ja elinkeinorakenne ovat muuttuneet huomattavasti. Näistä syntyvät alueen ongelmat.

Suunnittelualueelle eli Maunulan eteläosaan on kaavassa esitetty täydennysrakentamista kuuteen paikkaan. Jotkut niistä saattavat ratkaista ongelmia, mutta kaksi, Metsäpurontien varteen, Töyrytielle ja Koivikkotielle tontille 28286 ehdotetut rakennuspaikat turmelevat juuri sitä mitä toisaalta yritetään suojella: viherväyliä ja säilyneitä luonnonmuotoja, tässä tapauksessa mm. kallioita.

Täydennysrakentamista on perusteltu mm. sillä, että alueella ei löydy riittävästi nykyajan perheille sopivia kerrostaloasuntoja.

Täydennysrakennusesitykset ovat kuitenkin niin marginaalisia, etteivät ne muuta Maunulan yleistilannetta. Tästä syystä esitämme kaupungin harkittavaksi toisenlaista lähestymistapaa:

1. Kaupungin perustama ja ainakin osittain rahoittama yhtiö ostaa systemaattisesti kerrostaloasuntoja ja muuttaa talon sisäisillä järjestelyillä asunnot nykyajan asumistasoa vastaaviksi

2. Männikkötien varteen rakennettavien uusien kerrostalojen asuntoja käytetään tässä prosessissa vaihtovälineenä

3. Vastaavanlainen järjestelmä on tällä hetkellä käytössä Kotkan Sunilassa ja on asiantuntijoiden mielestä toimiva.

Selvityksissä on kiitetty Maunulan korkeatasoista ja kansainvälistä arvostusta nauttivaa arkkitehtuuria (Ekelund, Englund, Revell). Täydennysrakentamisen tulee laadultaan vastata näitä esikuvia. Tämä edellyttää mielestämme arkkitehtikilpailun järjestämistä.

Suurin ero 50-lukulaisen Maunulan ja tämän päivän välillä näkyy kadunvarsille pysäköityjen autojen määrässä.

Koivikkotiellä kadun kapeus ja autojen lukuisuus on johtanut tilanteeseen missä kaavassa arvokkaiksi luonnehditut kadunpuoleiset istutukset, ns etupihat, ovat suuressa määrin jo muuttuneet pysäköintipaikoiksi. Erityisen ongelmallista tämä on Koivikkotie 12:n ja 14:n kohdalla.

Kaavaselvityksessä ei ole esitetty ratkaisuja tähän ongelmaan. Pikemminkin ongelmaa on kärjistetty esittämällä uutta rakennusoikeutta vastapäiselle tontille.

Pidämme ratkaisua huonona. Tontti 28286 on kohtalaisen ahdas ja sen keskellä on kallionyppylä joka nousee n. 5 metriä katutasosta. Suojelukaavan yksi pyrkimys on 50-luvun kaavoitusfilosofian kunnioittaminen, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa että rakennusten sijoittelu noudattaa pääasiallisesti luonnon muotoja. Rakentamalla talo nyppylän länsipuolella syntyisi siis ratkaisu, jossa (rivi)talon ensimmäisestä kerroksesta katsottaisiin suoraan kallioseinään. Rakentamalla nyppylän päälle rakennus taas sijoittuisi liian lähelle tontilla jo olevaa palvelutaloa. Kaikissa tapauksissa ratkaisut tuhoaisivat palvelutalossa asuvien ihmisten rollaattori-kuntoradan.

Käyttämällä pieni osa mainitun tontin reunasta pysäköintipaikaksi (esim. asukkaiden vinopysäköintiä varten) voitaisiin osa Koivikkotien pysäköintiongelmista ratkaista.

Mielenkiintoisen ja haastavan ongelman muodostavat alueen pienet liikehuoneistot. 50-luvulla nämä kaupat olivat osa asukkaiden ”kommunikatiivista” rakennetta. Niissä tavattiin naapureita ja vaihdettiin kuulumisia. Nykyään nämä tilat ovat suljettuja ja siinä mielessä ei-kommunikatiivisia. Kaavan jatkotyöskentelyn yhteydessä olisi hyödyllistä tutkia miten Maunulan sisäisiä palveluja olisi mahdollista kehittää ja parhaimmassa tapauksessa palauttaa ainakin osa ”kylän” vanhasta avoimuudesta.

Samalla olisi tutkittava miten Saunabaarin käyttöä voitaisiin lisätä vaikka perheravintolan perustamisen kautta.

Jätteet, roskat ja pyöräkatokset

Erittäin tervetullut on ajatus osoittaa Koivikkotien rivitaloille pienten talousrakennusten tai katosten rakentamisen mahdollisuus. Koivikkotien 12 ja 14 väliin on jo sijoitettu jäte- ja roska-astioita, mutta ne ovat enemmän tai vähemmän villisti viettävässä maastossa. Tällaisten astioiden saaminen katoksen alle tai edes tasaiselle lavalle on paikallaan, ja rakennelmaan voitaisiin yhdistää polkupyörä- yms katos. Tämä kaikki seläkkäin yhteisesti molemmille taloyhtiöille.

Suojelumerkinnat ja rakennustapaohjeet

Esityksen suojelumerkinnät ovat pääasiallisesti hyviä ja kannatettavia. Laki tuntee kuitenkin vain sr-1-tason. Siitä seuraavat tasot ovat kunta- ja kaupunkikohtaisia ja saattavat olla epäyhtenäisiä.

Jotta asukkaiden oikeusturva olisi taattu tulisi sr-merkintöjen olla täsmällisempiä. Keskustelutilaisuudessa käyty sananvaihto osoitti että sr-2-määräykset olivat vielä liian tulkinnanvaraisia.

Jopa palauttavien ratkaisuja edellyttävän suojelumääräyksen selventämiseksi asukkaat kaipaavat tietoa ja ohjeita, joita tulisi kehittää rakennustapaohjeen muodossa niin, että asukkaat selkeästi ymmärtävät mitä heiltä edellytetään ja minkälaisin kustannuksin.

Nils Torvalds        Sinikka Joutsalmi